Vastuullisesti Suomesta
Nopea toimitus
Tutustu tarjouksiin!

Blog

BLOG

Lahjanpäivä 7.8.

Tänään on vietetty Lahjanpäivää, joka suomalaisessa kalenterissa on paitsi Lahja-nimisen naisen nimipäivä, mutta myös lahjatavaraliikkeiden erillinen teemapäivä, jolloin on muistettu asiakkaita pikkulahjoin. Mutta onko meillä vielä lahjatavaraliikkeitä? Vai ovatko ne muuttuneet sisustusliikkeiksi, tavaratalojen lahjaosastoiksi tai ainoastaan verkkokaupoiksi? Hybridikaupoiksi?

Annamme ja saamme yhä lahjoja, mutta niin tavat kuin lahjatkin ovat muuttuneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Eettiset ja hyväntekeväisyyslahjat yleistyivät voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella. Tällä vuosikymmenellä tarjoamme yhä enemmän elämyslahjoja ja jopa omaa aikaamme, sillä tavaraa sellaisenaan on kaikilla jo liikaakin. Lahjakortit erilaisiin hoitoihin tai selkeät rahakuoret ovat hyvin yleisiä muistamisia esimerkiksi valmistuneita huomioitaessa.

Suomessa ensimmäiset joululahjat on hankittu ja annettu 1700-luvun porvariperheissä ja 1800-luvulta on tietoa jo kartanoiden ja pappiloiden laajemmista lahjaperinteistä. Aluksi lahjat on valmistettu itse ja ne ovat olleet elintarvikkeita, vaatteita ja erilaisia pukimia. Pian kuitenkin ostettavat lahjatavarat yleistyivät ja erityisesti Saksasta tuodut nuket, soittorasiat, tinasotilaat ja muut lelut yleistyivät lasten lahjoina. 1900-luvulla yleisimpiä lahjoja olivat valokuva-albumit, seinätaulut, henkselit, käsineet, pelit ja erilaiset lehdet, myös kirjat ja allakat. Postimyynti yleistyi ja kansainvälisen kaupan tarjontaa saapui pohjoismaihin.

Sotien jälkeen ja erityisesti 1960-luvulla lahjaksi annettiin kotimaista lasia: Wirkkalaa, Sarpanevaa, Oiva Toikkaa. Hääpöydillä olivat Nurmesniemen punainen pata sulassa sovussa erilaisten lasien kanssa. Tämän tyyppisiä design lahjoja löytyi vielä alkuperäisissä pakkauksissa, kenties kerran tai pari käytettyinä, kun tyhjensin äitini omakotitaloa. Marimekon kuosit tulivat tutuiksi 1970-luvulla ja skoolit vuosikymmen kaksi myöhemmin. Sitten oli Kalevalaisten korujen vuosikymmenet ja vuosipäiviään viettävät ihmiset saattoivat saada kolmekin samanlaista korua lahjaksi.

Kun itse perustin sisustus- ja lahjaliikkeen 2001, myin kauniisti paketoituja häälahjoja, joululahjoja, vuosilahjoja ja opettajien muistamisia. Alkuvuosina pakkasimme villaisia filttejä kuohuviinilasien kanssa, mukaan sävyyn sopivat servietit ja suuren lahjan viimeisteli arvokas silkkinauha tarkasti harkittuine kortteineen. Asiakas saattoi joskus jopa tuoda tattingerinsa tai hennesynsä ja pyytää sitä tarjottimen ja lasien kanssa pakettiin. Se oli lahjatavarakaupan kulta-aikaa. Ja silloin meillä oli useita teemapäiviä vuodessa. Kaiholla muistelen asiakaskohtaamisia niin suurten juhlien kuin joulujenkin aikaan. Pikkuhiljaa kehittyivät myös opettajalahjat ja taisipa musiikkiopiston rehtori saada ihan täyden tusinan nuotillisia mukeja, kun jokainen oppilas yhden sellaisen vei kiitoslahjana. Maaseutuliikkeessä oli tapana kertoa, kenelle lahja menee ja yhdessä mietittiin, mikä olisi juuri oikea ja sopiva muistaminen. Meillä oli jopa muistikirja, johon saatettiin merkitä asiakkaan toiveita ja näin hän sai juuri toivomiaan lahjoja.

Tänä vuonna toimimme hybridikauppana, muttei se estä palvelemasta asiakkaita erityisesti huomioiden. Jaamme ostoksia juuri tänään tehneille asiakkaille lahjatuotteita mukaan tilaukseen ja vietämme näin yhdessä Lahjanpäivää. Turhan tilpehööperin aika on ohitse ja nyt annetaan kestäviä, ympäristöystävällisiä lahjoja ja muistetaan arkea piristäen.

Hyvää Lahjanpäivää Kaikille!

Ostoskori
Hae tuotteet